Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Thu, 13 Jul 2017 03:00:00 +0300 fi Kelan vakuutuslääkäritoiminta on lopetettava http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240056-kelan-vakuutuslaakaritoiminta-on-lopetettava Kyllä minä suuresti ihmettelen Kelan virkailijoiden ja vakuutuslääkäreiden roolia todeta ihmisen tilanne pelkkien papereiden perusteella ja heidän oikeutensa kumota hoitavien lääkäreiden diagnoosi tai toteama työkyvyttömyys.<br /><br />Kela lähettää ihmisille hylkääviä sairauspäivärahapäätöksiä, vaikka henkilön toimittamassa lääkärintodistuksessa lukisi, että hän on sairas ja että hänen työkykynsä ei riitä edes osa-aikatyöhön terveydentilan vuoksi. Kielteisiä päätöksiään Kela perustelee omien asiantuntijoidensa tekemällä arviolla potilaspapereiden pohjalta ja mukamas ihmisten yhdenvertaisella kohtelulla.<br /> <br />Suomessa lääkäreiden koulutus on laadukasta ja lääkärit tekevät työtään virkavastuulla. Työterveystoiminta on laadukasta ja luotettavaa. Miksi Kela ei kuitenkaan luota hoitaviin lääkäreihin? Ihmisten inhimillinen kohtelu Suomessa vahvistuisi, jos Kelan olisi myönnettävä etuus hoitavan lääkärin lausunnon perusteella. Näin Kelan vakuutuslääkäritoiminta jäisi tarpeettomaksi ja sen voisi lopettaa.<br /><br />Ihmisiä joutuu jatkuvasti kohtuuttomiin tilanteisiin, kun oman hoitavan lääkärin mukaan henkilö on sairas ja hänet määrätään sairauslomalle ja Kelan mukaan hän on työkykyinen, eikä sairauspäivärahaa makseta ja hänen pitäisi mennä töihin tai hakeutua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Töihin ei sairaana voi mennä, eikä palkkaa tällöin makseta. TE-toimisto puolestaan ei maksa työttömyyskorvausta henkilölle, joka on sairaana, eikä näin ollen ole työmarkkinoiden käytettävissä.<br /><br />Kelan päätösten vuoksi ihmisiä ajautuu täysin rahattoman tilaan. Jopa lapsiperheellisiä ja yksinhuoltajia on kokonaan vailla tuloja. Tällainen on hyvin vastuutonta ja kylmää toimintaa. Varmasti papereista nähdään myös se, että henkilöllä on lapsia elätettävänään. Silti ei tikkua laiteta ristiin, että ihmisen selviämistä katsottaisiin ja huolehdittaisiin toimeentulosta. Miten sairaudesta voi kuntoutua, kun maksamattomat laskut valvottavat ja kolkuttavat takaraivossa? Kela aiheuttaa päätöksillään ihmisille laskujen menemisen perintään, huolta ja murhetta ja tänäkin kesänä on pilattu monen lapsen kesä.<br /><br />Säädösten sujuvoittaminen eli norminpurku on yksi Juha Sipilän (kesk) hallituksen kärkihankkeista. On puhuttu kauniisti tavoitteista helpottaa kansalaisten arkea byrokratiaa keventämällä ja uudistamalla. Aidon byrokratian karsimisen pitäisi johtaa oikea-aikaisten palvelujen saamiseen, oikeudenmukaisten päätösten saamiseen ripeästi ja asioiden hoitumiseen sujuvasti ja ihmisten arjen helpottumiseen. Kuitenkaan mitään näiden eteen ei ole vielä tapahtunut.<br /><br />Toivon loppua ihmisiä pompottelevalle toimintakulttuurille ja asiakasta vähättelevälle viranomaisten asenteelle. Toimeentulon lakkaaminen sairauden, työttömyyden, opiskelujen ym. aikana on vakava ongelma, ja siihen on puututtava. Yhteiskuntamme perustuu siihen, että perustoimeentulo taataan jokaiselle, eikä ketään saa tiputtaa rahattomaksi vaille tukia ja ilman yhteiskunnan turvaverkkoja.
Kela lähettää ihmisille hylkääviä sairauspäivärahapäätöksiä, vaikka henkilön toimittamassa lääkärintodistuksessa lukisi, että hän on sairas ja että hänen työkykynsä ei riitä edes osa-aikatyöhön terveydentilan vuoksi. Kielteisiä päätöksiään Kela perustelee omien asiantuntijoidensa tekemällä arviolla potilaspapereiden pohjalta ja mukamas ihmisten yhdenvertaisella kohtelulla.
 
Suomessa lääkäreiden koulutus on laadukasta ja lääkärit tekevät työtään virkavastuulla. Työterveystoiminta on laadukasta ja luotettavaa. Miksi Kela ei kuitenkaan luota hoitaviin lääkäreihin? Ihmisten inhimillinen kohtelu Suomessa vahvistuisi, jos Kelan olisi myönnettävä etuus hoitavan lääkärin lausunnon perusteella. Näin Kelan vakuutuslääkäritoiminta jäisi tarpeettomaksi ja sen voisi lopettaa.

Ihmisiä joutuu jatkuvasti kohtuuttomiin tilanteisiin, kun oman hoitavan lääkärin mukaan henkilö on sairas ja hänet määrätään sairauslomalle ja Kelan mukaan hän on työkykyinen, eikä sairauspäivärahaa makseta ja hänen pitäisi mennä töihin tai hakeutua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Töihin ei sairaana voi mennä, eikä palkkaa tällöin makseta. TE-toimisto puolestaan ei maksa työttömyyskorvausta henkilölle, joka on sairaana, eikä näin ollen ole työmarkkinoiden käytettävissä.

Kelan päätösten vuoksi ihmisiä ajautuu täysin rahattoman tilaan. Jopa lapsiperheellisiä ja yksinhuoltajia on kokonaan vailla tuloja. Tällainen on hyvin vastuutonta ja kylmää toimintaa. Varmasti papereista nähdään myös se, että henkilöllä on lapsia elätettävänään. Silti ei tikkua laiteta ristiin, että ihmisen selviämistä katsottaisiin ja huolehdittaisiin toimeentulosta. Miten sairaudesta voi kuntoutua, kun maksamattomat laskut valvottavat ja kolkuttavat takaraivossa? Kela aiheuttaa päätöksillään ihmisille laskujen menemisen perintään, huolta ja murhetta ja tänäkin kesänä on pilattu monen lapsen kesä.

Säädösten sujuvoittaminen eli norminpurku on yksi Juha Sipilän (kesk) hallituksen kärkihankkeista. On puhuttu kauniisti tavoitteista helpottaa kansalaisten arkea byrokratiaa keventämällä ja uudistamalla. Aidon byrokratian karsimisen pitäisi johtaa oikea-aikaisten palvelujen saamiseen, oikeudenmukaisten päätösten saamiseen ripeästi ja asioiden hoitumiseen sujuvasti ja ihmisten arjen helpottumiseen. Kuitenkaan mitään näiden eteen ei ole vielä tapahtunut.

Toivon loppua ihmisiä pompottelevalle toimintakulttuurille ja asiakasta vähättelevälle viranomaisten asenteelle. Toimeentulon lakkaaminen sairauden, työttömyyden, opiskelujen ym. aikana on vakava ongelma, ja siihen on puututtava. Yhteiskuntamme perustuu siihen, että perustoimeentulo taataan jokaiselle, eikä ketään saa tiputtaa rahattomaksi vaille tukia ja ilman yhteiskunnan turvaverkkoja. ]]>
3 http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240056-kelan-vakuutuslaakaritoiminta-on-lopetettava#comments Thu, 13 Jul 2017 00:00:00 +0000 Satu Taavitsainen http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240056-kelan-vakuutuslaakaritoiminta-on-lopetettava
Lastensuojelun puutteet on korjattava pikaisesti http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239273-lastensuojelun-puutteet-on-korjattava-pikaisesti <p>Eduskunta käsitteli oikeusasiamiehen raportin vuodelta 2016. Huomioni kiinnittyi lastensuojelun käsittelyn puutteisiin. Asia on ajankohtainen Etelä-Savossakin, koska kevään aikana on noussut esiin Essoten lastensuojelupalveluiden heikko tilanne. Tätä AVI parhaillaan tutkii. Meillä on liian vähän sosiaalityöntekijöitä, minkä takia lastensuojeluilmoitukset jäävät hoitamatta tai niiden käsittelyajat venyvät. Ylikuormittuneet työntekijät pystyvät tekemään vain kiireellisimmät asiat. Tästä seuraa arvioinnin huonoa laatua tai niitä ei pystytä tekemään lainkaan. Päätökset viivästyvät, eivätkä kuntalaiset saa tarvitsemiaan lakisääteisiä palveluja.<br /><br />Suomessa on hyvä sosiaalihuoltolaki, jonka tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Lakia pitäisi vain noudattaa. Oikeusasiamiehen mukaan "kuntien lastensuojelun yleinen voimavarojen puute ja pa&#776;tevien sosiaalityo&#776;ntekijo&#776;iden va&#776;ha&#776;inen ma&#776;a&#776;ra&#776;, huono saatavuus ja suuri vaihtuvuus heikenta&#776;va&#776;t lastensuojelupalveluiden laatua. Perheiden avohuollon tukipalveluiden riitta&#776;ma&#776;tto&#776;myys ja viiva&#776;styminen aiheuttavat ongelmia palveluita tarvitsevissa perheissa&#776;. Ta&#776;ma&#776; riitta&#776;ma&#776;tto&#776;myys heijastuu lastensuojelun lisa&#776;a&#776;ntyva&#776;a&#776;n tarpeeseen ja se na&#776;kyy lasten mielenterveysongelmissa."<br /><br />SDP:n tavoitteena on laittaa lain noudattaminen kuntoon kunnissa ja madaltaa tuen hakemisen kynnystä järjestämällä sosiaalipalvelut muiden peruspalvelujen yhteyteen. Toivomme saavamme tähän työhön Etelä-Savossa muiden puolueiden tuen. Työntekijöiden lisäksi tarvitsemme vahvaa työn sisällöllistä kehittämistä lapsikeskeiseen ja avohuollon suuntaan ja arviointiosaamisen vahvistamista.<br /><br />Oikeusasiamies toteaa myös seuraavaa: "Lastensuojelun sijaishuollon valvonta on riitta&#776;ma&#776;to&#776;nta&#776;. Kuntien lastensuojeluviranomaiset eiva&#776;t ehdi riitta&#776;va&#776;sti vierailla sijaishuoltopaikoissa, eiva&#776;tka&#776; ole riitta&#776;va&#776;n hyvin perilla&#776; lasten olosuhteista ja kohtelusta. Lasten oikeus luottamukselliseen keskusteluun sosiaalityo&#776;ntekija&#776;nsa&#776; kanssa ei toteudu siten kuin laissa on sa&#776;a&#776;detty. Aluehallintovirastoilla ei ole riitta&#776;va&#776;sti voimavaroja tarkastuksiin. Lapsen kuuleminen ja mielipiteen selvitta&#776;minen ei aina toteudu lapsen edun huomioivalla tavalla. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat riitta&#776;ma&#776;tto&#776;mia&#776;. Sijoitettuja lapsia on vaikea saada tarvitsemaansa hoitoon."<br /><br />Kyse on hyvin pitkälti rahasta. Jos aina vain leikataan ja leikataan, ei jää tarpeeksi rahaa työntekijöiden palkkaamiseen, eivätkä kuntalaisten perusoikeudet toteudu. Tämä ei ole oikein ja tilanne on mitä pikimmin korjattava. Siispä, herätys Juha Sipilän porvarihallitus - nyt heti! Ja erityisesti valtuustoissa on lopetettava peruspalveluista rahan säästäminen. Hihat onkin jo kääritty joissakin kunnissa: kodinhoitajien palkkaaminen toi miljoonasäästöt Mäntsälässä ja Pornaisissa ja lasten huostaanotot vähentyivät. Vaikuttavimmat asiat ovat usein hyvin selkeitä ja helppoja toteuttaa. Tämä antaa paljon toivoa!</p> <p><em>Kirjoitus julkaistu 27.6.2017 Länsi-Savon ja Itä-Savon puheenvuoro-palstalla</em></p> Eduskunta käsitteli oikeusasiamiehen raportin vuodelta 2016. Huomioni kiinnittyi lastensuojelun käsittelyn puutteisiin. Asia on ajankohtainen Etelä-Savossakin, koska kevään aikana on noussut esiin Essoten lastensuojelupalveluiden heikko tilanne. Tätä AVI parhaillaan tutkii. Meillä on liian vähän sosiaalityöntekijöitä, minkä takia lastensuojeluilmoitukset jäävät hoitamatta tai niiden käsittelyajat venyvät. Ylikuormittuneet työntekijät pystyvät tekemään vain kiireellisimmät asiat. Tästä seuraa arvioinnin huonoa laatua tai niitä ei pystytä tekemään lainkaan. Päätökset viivästyvät, eivätkä kuntalaiset saa tarvitsemiaan lakisääteisiä palveluja.

Suomessa on hyvä sosiaalihuoltolaki, jonka tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Lakia pitäisi vain noudattaa. Oikeusasiamiehen mukaan "kuntien lastensuojelun yleinen voimavarojen puute ja pätevien sosiaalityöntekijöiden vähäinen määrä, huono saatavuus ja suuri vaihtuvuus heikentävät lastensuojelupalveluiden laatua. Perheiden avohuollon tukipalveluiden riittämättömyys ja viivästyminen aiheuttavat ongelmia palveluita tarvitsevissa perheissä. Tämä riittämättömyys heijastuu lastensuojelun lisääntyvään tarpeeseen ja se näkyy lasten mielenterveysongelmissa."

SDP:n tavoitteena on laittaa lain noudattaminen kuntoon kunnissa ja madaltaa tuen hakemisen kynnystä järjestämällä sosiaalipalvelut muiden peruspalvelujen yhteyteen. Toivomme saavamme tähän työhön Etelä-Savossa muiden puolueiden tuen. Työntekijöiden lisäksi tarvitsemme vahvaa työn sisällöllistä kehittämistä lapsikeskeiseen ja avohuollon suuntaan ja arviointiosaamisen vahvistamista.

Oikeusasiamies toteaa myös seuraavaa: "Lastensuojelun sijaishuollon valvonta on riittämätöntä. Kuntien lastensuojeluviranomaiset eivät ehdi riittävästi vierailla sijaishuoltopaikoissa, eivätkä ole riittävän hyvin perillä lasten olosuhteista ja kohtelusta. Lasten oikeus luottamukselliseen keskusteluun sosiaalityöntekijänsä kanssa ei toteudu siten kuin laissa on säädetty. Aluehallintovirastoilla ei ole riittävästi voimavaroja tarkastuksiin. Lapsen kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen ei aina toteudu lapsen edun huomioivalla tavalla. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä. Sijoitettuja lapsia on vaikea saada tarvitsemaansa hoitoon."

Kyse on hyvin pitkälti rahasta. Jos aina vain leikataan ja leikataan, ei jää tarpeeksi rahaa työntekijöiden palkkaamiseen, eivätkä kuntalaisten perusoikeudet toteudu. Tämä ei ole oikein ja tilanne on mitä pikimmin korjattava. Siispä, herätys Juha Sipilän porvarihallitus - nyt heti! Ja erityisesti valtuustoissa on lopetettava peruspalveluista rahan säästäminen. Hihat onkin jo kääritty joissakin kunnissa: kodinhoitajien palkkaaminen toi miljoonasäästöt Mäntsälässä ja Pornaisissa ja lasten huostaanotot vähentyivät. Vaikuttavimmat asiat ovat usein hyvin selkeitä ja helppoja toteuttaa. Tämä antaa paljon toivoa!

Kirjoitus julkaistu 27.6.2017 Länsi-Savon ja Itä-Savon puheenvuoro-palstalla

]]>
3 http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239273-lastensuojelun-puutteet-on-korjattava-pikaisesti#comments Tue, 27 Jun 2017 00:00:00 +0000 Satu Taavitsainen http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239273-lastensuojelun-puutteet-on-korjattava-pikaisesti
Kelan arviointi - miten meni? http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238216-kelan-arviointi-miten-meni <p>Kela on arvioinut toimeentulotuen siirtämisen toteutusta. Positiivista on ollut, että ihmisten kynnys hakea tukea on madaltunut. Arvioinnin mukaan perustoimeentulotuen ruuhka on otettu Kelassa vakavasti ja siitä on opittu paljon. Muun muassa se, että vastaavissa suurissa tehtävien siirroissa on tärkeää turvata asiakkaille kuuluvat palvelut joka hetki sekä tehdä tiivistä ja käytännönläheistä yhteistyötä aiemman tahon kanssa.</p><p>Kelan saama opetus on hyvä tulevalle sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle: Turvallisinta on edetä vaiheittain, eikä liikkeelle kannata lähteä suurista kaupunkikeskuksista.<br /><br />Muutoksen valmistelulle pitää myös varata riittävästi aikaa. Siirtymäkausiin on varauduttava huolellisesti ja henkilöstöä on oltava riittävästi. Lisäksi on hyödynnettävä koko ajan sellaisten henkilöiden asiantuntemusta, joilla on käytännön kokemusta työn arjesta. Tietojärjestelmien tulee toimia ja ne tulee olla etukäteen testattu. Riskienhallinnan tulee olla muutoksissa mukana koko ajan, ja erilaisiin skenaarioihin pitää varautua huolellisesti.<br /><br />Toivottavasti Sipilän hallitus ottaa Kelan saamat opit vakavasti. Ihmisten palvelut pitää turvata joka hetki. Sote-uudistus siirtäisi ihmisten peruspalvelut maakuntien hoidettaviksi. Tätä pitäisi ensin testata jossain maakunnassa, ettei kerralla mene koko Suomi sekaisin.</p> Kela on arvioinut toimeentulotuen siirtämisen toteutusta. Positiivista on ollut, että ihmisten kynnys hakea tukea on madaltunut. Arvioinnin mukaan perustoimeentulotuen ruuhka on otettu Kelassa vakavasti ja siitä on opittu paljon. Muun muassa se, että vastaavissa suurissa tehtävien siirroissa on tärkeää turvata asiakkaille kuuluvat palvelut joka hetki sekä tehdä tiivistä ja käytännönläheistä yhteistyötä aiemman tahon kanssa.

Kelan saama opetus on hyvä tulevalle sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle: Turvallisinta on edetä vaiheittain, eikä liikkeelle kannata lähteä suurista kaupunkikeskuksista.

Muutoksen valmistelulle pitää myös varata riittävästi aikaa. Siirtymäkausiin on varauduttava huolellisesti ja henkilöstöä on oltava riittävästi. Lisäksi on hyödynnettävä koko ajan sellaisten henkilöiden asiantuntemusta, joilla on käytännön kokemusta työn arjesta. Tietojärjestelmien tulee toimia ja ne tulee olla etukäteen testattu. Riskienhallinnan tulee olla muutoksissa mukana koko ajan, ja erilaisiin skenaarioihin pitää varautua huolellisesti.

Toivottavasti Sipilän hallitus ottaa Kelan saamat opit vakavasti. Ihmisten palvelut pitää turvata joka hetki. Sote-uudistus siirtäisi ihmisten peruspalvelut maakuntien hoidettaviksi. Tätä pitäisi ensin testata jossain maakunnassa, ettei kerralla mene koko Suomi sekaisin.

]]>
5 http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238216-kelan-arviointi-miten-meni#comments Kotimaa Sat, 10 Jun 2017 00:00:00 +0000 Satu Taavitsainen http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238216-kelan-arviointi-miten-meni
Suomalainen nuori kuuluu voittajiin! http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237853-suomalainen-nuori-kuuluu-voittajiin <p>Hätkähditkö ajatusta "Suomalainen nuori kuuluu voittajiin"? En ihmettele, sillä jokaisen mieleen on painunut tämän hallituskauden aikana tehdyt erityisesti nuorten mahdollisuuksia nakertavat koulutusleikkaukset. Juha Sipilän porvarihallitus on leikannut korkeakouluasteella opintorahan määrää 337 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa ja samalla lyhentänyt korkeakouluopintojen tukiaikaa 64 tukikuukaudesta 54 tukikuukauteen. Lisäksi hallitus on vähentänyt ammatillisen koulutuksen määrärahoja n. 200 miljoonaa euroa sekä leikannut tuntuvasti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusta ja tehnyt rahoitukseen indeksijäädytyksen.</p> <p>Opintorahan alentaminen lannistaa ja näkyy heti opiskelijan kukkarossa ja pakottaa tinkimään arjen kulutusmenoista: ruoasta, harrastamisesta, liikkumisesta ja muusta vapaa-ajan tekemisestä. Se merkitsee myös opiskelun muuttumista yhä enemmän lainapainotteiseksi. Siksi heikennykset ovat saaneet monen nuoren harkitsemaan tarkkaan, kannattaako opiskella lainarahalla ja valmistua ammattiin, kun mahdollisuus saada työpaikka on yhä epävarmempaa. Huoli työn löytymisestä on aito, sillä parhaimmatkaan tutkinnot eivät yksinään riitä, vaan saatuja taitoja ja tietoja on päästävä heti valmistumisen jälkeen käyttämään ja kartuttamaan työkokemusta.</p> <p>Opintotukikuukausien väheneminen hämmentää ja nuoret pohtivat mielessään, miten voin tietää, että haaveissa siintävät opinnot johtavat sopivalle ja mieluisalle alalle ja miten käy, jos en viihdykään tai en saakaan työtä? Miten pystyn hankkimaan uuden ammatin, jos opintotukikuukaudet ovat jo huvenneet?</p> <p>Kauas kotoa opiskelemaan muuttaminen ei sekään ole helppoa, mutta silti se on yhä useammalla nuorella edessä, sillä uhkana on oppilaitosverkon harveneminen säästöjen seurauksena, eikä läheskään kaikkien nuorten kotipaikkakunnalla tai sen lähiympäristössä ole nykyäänkään enää ammattiopistoa.</p> <p>Yliopisto-opetus on myös muutoksen kourissa. Opetus vaihtuu yhä useammin massaluennoiksi ja itsenäisiksi opinnoiksi. Yliopistoihin kohdistuvat heikennykset näkyvät opetuksen laadun tasossa ikävällä tavalla ja useissa muissa opiskelijoille tärkeissä palveluissa, kuten opintojen ohjauksessa, neuvonnassa sekä opintopsykologien palveluissa.</p> <p>Tänä päivänä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat nuoret ovat kiistatta aiempia sukupolvia kiperimpien kysymysten äärellä miettiessään jatko-opintoja ja elämänuraansa. Toisessa vaakakupissa on yhteiskuntamme eri alueilla vallitseva epävarmuus, toisessa tutkimustiedot siitä, että opiskeleminen oikeasti kannattaa; mitä pitemmälle opiskelee, sitä paremmin on suojassa pitkäaikaistyöttömyydeltä ja köyhyydeltä ja sitä paremmat mahdollisuudet on päästä toisen tai kolmannenkin uran alkuun.</p> <p>Miksi sitten otsikko &#8221;Suomalainen nuori kuuluu voittajiin&#8221;? Siksi, että on 0,0003 prosentin mahdollisuus syntyä Suomeen ja 30 prosentin mahdollisuus syntyä rutiköyhään maahaan vailla mahdollisuuksia oppia lukemaan ja kirjoittamaan, opiskella ja valmistua mieleiseen ammattiin, päästä kiinnostavaan työpaikkaan ja saada hyvä elämä.</p> <p>Hälytyskellojen on syytä soida, kun maailmassa joka kuudes kouluikäinen ei ole koulussa, vaikka kouluttautuminen, kehittyminen ja tunne siitä, että pääsee oman lähiyhteisönsä ja yhteiskuntansa tärkeäksi jäseneksi kuuluvat jokaisen lapsen ja nuoren oikeuksiin.</p> <p>Juuri julkaistu <a href="https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kampanjat/yhtakaan-lasta-ei-jateta/varastettu-lapsuus/" target="_blank">Pelastakaa Lapset ry:n Varastettu lapsuus -raportti</a> osoittaa, että suomalaisilla lapsilla on maailman kolmanneksi parhaat mahdollisuudet elää kunnollista lapsuutta. Myös suomalainen koulutus on yhä monella mittarilla maailman kärkitasoa, mutta silti heikennykset ovat olleet väärää politiikkaa ja niihin ei olisi ollut varaa. Mahdollisuudesta opiskella ei saa tinkiä, sillä jokainen nuori rakentaa sekä omaansa että koko Suomen tulevaisuutta. Heidän osaamisensa on maamme valttikortti.</p> <p>Sekä ammatillisten opintojen tuoma käytännön osaaminen että yliopistojen teoreettisempi tietotaito ovat arvostamisen arvoisia. Tarvitsemme eri alojen osaajia ja molempien vaihtoehtojen on oltava osa suomalaisen nuoren tulevaisuutta. On hienoa, että nuorillamme on tulevaisuuden unelmia ammatista, perheestä ja onnellisesta elämästä. Niiden takeena on suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, josta on pidettävä kiinni ja yhä edelleen parannettava, jotta ihan jokaisella nuorella on tasavertaiset mahdollisuudet opiskella ja ponnistaa omien unelmiensa tasolle ja ylikin.</p> <p>Näiden ajatusten myötä haluan kannustaa jokaista peruskoulun päättävää hakeutumaan opiskelemaan, ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuvaa hakemaan ennakkoluulottomasti unelmiensa työpaikkaa ja jokaista uutta ylioppilasta pyrkimään kohti toiveidensa opiskelupaikkaa. Vieköön rohkeus ja into upean nuorisomme täysin purjein elämän avaamille uusille ulapoille!</p> Hätkähditkö ajatusta "Suomalainen nuori kuuluu voittajiin"? En ihmettele, sillä jokaisen mieleen on painunut tämän hallituskauden aikana tehdyt erityisesti nuorten mahdollisuuksia nakertavat koulutusleikkaukset. Juha Sipilän porvarihallitus on leikannut korkeakouluasteella opintorahan määrää 337 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa ja samalla lyhentänyt korkeakouluopintojen tukiaikaa 64 tukikuukaudesta 54 tukikuukauteen. Lisäksi hallitus on vähentänyt ammatillisen koulutuksen määrärahoja n. 200 miljoonaa euroa sekä leikannut tuntuvasti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusta ja tehnyt rahoitukseen indeksijäädytyksen.

Opintorahan alentaminen lannistaa ja näkyy heti opiskelijan kukkarossa ja pakottaa tinkimään arjen kulutusmenoista: ruoasta, harrastamisesta, liikkumisesta ja muusta vapaa-ajan tekemisestä. Se merkitsee myös opiskelun muuttumista yhä enemmän lainapainotteiseksi. Siksi heikennykset ovat saaneet monen nuoren harkitsemaan tarkkaan, kannattaako opiskella lainarahalla ja valmistua ammattiin, kun mahdollisuus saada työpaikka on yhä epävarmempaa. Huoli työn löytymisestä on aito, sillä parhaimmatkaan tutkinnot eivät yksinään riitä, vaan saatuja taitoja ja tietoja on päästävä heti valmistumisen jälkeen käyttämään ja kartuttamaan työkokemusta.

Opintotukikuukausien väheneminen hämmentää ja nuoret pohtivat mielessään, miten voin tietää, että haaveissa siintävät opinnot johtavat sopivalle ja mieluisalle alalle ja miten käy, jos en viihdykään tai en saakaan työtä? Miten pystyn hankkimaan uuden ammatin, jos opintotukikuukaudet ovat jo huvenneet?

Kauas kotoa opiskelemaan muuttaminen ei sekään ole helppoa, mutta silti se on yhä useammalla nuorella edessä, sillä uhkana on oppilaitosverkon harveneminen säästöjen seurauksena, eikä läheskään kaikkien nuorten kotipaikkakunnalla tai sen lähiympäristössä ole nykyäänkään enää ammattiopistoa.

Yliopisto-opetus on myös muutoksen kourissa. Opetus vaihtuu yhä useammin massaluennoiksi ja itsenäisiksi opinnoiksi. Yliopistoihin kohdistuvat heikennykset näkyvät opetuksen laadun tasossa ikävällä tavalla ja useissa muissa opiskelijoille tärkeissä palveluissa, kuten opintojen ohjauksessa, neuvonnassa sekä opintopsykologien palveluissa.

Tänä päivänä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat nuoret ovat kiistatta aiempia sukupolvia kiperimpien kysymysten äärellä miettiessään jatko-opintoja ja elämänuraansa. Toisessa vaakakupissa on yhteiskuntamme eri alueilla vallitseva epävarmuus, toisessa tutkimustiedot siitä, että opiskeleminen oikeasti kannattaa; mitä pitemmälle opiskelee, sitä paremmin on suojassa pitkäaikaistyöttömyydeltä ja köyhyydeltä ja sitä paremmat mahdollisuudet on päästä toisen tai kolmannenkin uran alkuun.

Miksi sitten otsikko ”Suomalainen nuori kuuluu voittajiin”? Siksi, että on 0,0003 prosentin mahdollisuus syntyä Suomeen ja 30 prosentin mahdollisuus syntyä rutiköyhään maahaan vailla mahdollisuuksia oppia lukemaan ja kirjoittamaan, opiskella ja valmistua mieleiseen ammattiin, päästä kiinnostavaan työpaikkaan ja saada hyvä elämä.

Hälytyskellojen on syytä soida, kun maailmassa joka kuudes kouluikäinen ei ole koulussa, vaikka kouluttautuminen, kehittyminen ja tunne siitä, että pääsee oman lähiyhteisönsä ja yhteiskuntansa tärkeäksi jäseneksi kuuluvat jokaisen lapsen ja nuoren oikeuksiin.

Juuri julkaistu Pelastakaa Lapset ry:n Varastettu lapsuus -raportti osoittaa, että suomalaisilla lapsilla on maailman kolmanneksi parhaat mahdollisuudet elää kunnollista lapsuutta. Myös suomalainen koulutus on yhä monella mittarilla maailman kärkitasoa, mutta silti heikennykset ovat olleet väärää politiikkaa ja niihin ei olisi ollut varaa. Mahdollisuudesta opiskella ei saa tinkiä, sillä jokainen nuori rakentaa sekä omaansa että koko Suomen tulevaisuutta. Heidän osaamisensa on maamme valttikortti.

Sekä ammatillisten opintojen tuoma käytännön osaaminen että yliopistojen teoreettisempi tietotaito ovat arvostamisen arvoisia. Tarvitsemme eri alojen osaajia ja molempien vaihtoehtojen on oltava osa suomalaisen nuoren tulevaisuutta. On hienoa, että nuorillamme on tulevaisuuden unelmia ammatista, perheestä ja onnellisesta elämästä. Niiden takeena on suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, josta on pidettävä kiinni ja yhä edelleen parannettava, jotta ihan jokaisella nuorella on tasavertaiset mahdollisuudet opiskella ja ponnistaa omien unelmiensa tasolle ja ylikin.

Näiden ajatusten myötä haluan kannustaa jokaista peruskoulun päättävää hakeutumaan opiskelemaan, ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuvaa hakemaan ennakkoluulottomasti unelmiensa työpaikkaa ja jokaista uutta ylioppilasta pyrkimään kohti toiveidensa opiskelupaikkaa. Vieköön rohkeus ja into upean nuorisomme täysin purjein elämän avaamille uusille ulapoille!

]]>
0 http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237853-suomalainen-nuori-kuuluu-voittajiin#comments Fri, 02 Jun 2017 00:00:00 +0000 Satu Taavitsainen http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237853-suomalainen-nuori-kuuluu-voittajiin
Eurooppalaisille ihmisille pitää taata työtä ja palkkaa, jolla tulee toimeen http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237833-eurooppalaisille-ihmisille-pitaa-taata-tyota-ja-palkkaa-jolla-tulee-toimeen <p>Iloitsen EU:n komission aikomuksesta kieltää nollatuntisopimukset. Työttömyys ja toimeentulon ahdinko radikalisoi ihmisiä ympäri Eurooppaa. Iso-Britannian ero opetti muulle Euroopalle kantapään kautta sen, että EU:n on oltava inhimillisempi ja kansalaisten kritiikkiä on kuunneltava. EU:n on tulevaisuudessa entistä vahvemmin edistettävä työllisyyttä sekä ehkäistävä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.</p> <p>EU:n perustehtävä ei ole pankkien ja suuryritysten omistajien varojen turvaaminen, vaan EU:n pitää uudistua ihmisten Euroopaksi. Tämä tarkoittaa, että EU:n tulee vahvistaa ja kehittää jäsenmaissaan hyvinvointi- ja oikeusvaltion ydinominaisuuksia, kuten julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, varhaiskasvatusta, koulutusta, tasa-arvoa, aktiivista työvoimapolitiikkaa, julkisia investointeja, verotuksen progressiivisuutta ja työmarkkinoiden reiluutta ja sopimista.</p> <p>Olen todella iloinen, jos työelämän kehittäminen nousee EU:n asialistoille ja EU kieltää nollatyösopimukset. Eurooppalaisille ihmisille pitää taata työtä ja palkkaa, jolla tulee toimeen.</p> Iloitsen EU:n komission aikomuksesta kieltää nollatuntisopimukset. Työttömyys ja toimeentulon ahdinko radikalisoi ihmisiä ympäri Eurooppaa. Iso-Britannian ero opetti muulle Euroopalle kantapään kautta sen, että EU:n on oltava inhimillisempi ja kansalaisten kritiikkiä on kuunneltava. EU:n on tulevaisuudessa entistä vahvemmin edistettävä työllisyyttä sekä ehkäistävä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.

EU:n perustehtävä ei ole pankkien ja suuryritysten omistajien varojen turvaaminen, vaan EU:n pitää uudistua ihmisten Euroopaksi. Tämä tarkoittaa, että EU:n tulee vahvistaa ja kehittää jäsenmaissaan hyvinvointi- ja oikeusvaltion ydinominaisuuksia, kuten julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, varhaiskasvatusta, koulutusta, tasa-arvoa, aktiivista työvoimapolitiikkaa, julkisia investointeja, verotuksen progressiivisuutta ja työmarkkinoiden reiluutta ja sopimista.

Olen todella iloinen, jos työelämän kehittäminen nousee EU:n asialistoille ja EU kieltää nollatyösopimukset. Eurooppalaisille ihmisille pitää taata työtä ja palkkaa, jolla tulee toimeen.

]]>
0 http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237833-eurooppalaisille-ihmisille-pitaa-taata-tyota-ja-palkkaa-jolla-tulee-toimeen#comments Thu, 01 Jun 2017 00:00:00 +0000 Satu Taavitsainen http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237833-eurooppalaisille-ihmisille-pitaa-taata-tyota-ja-palkkaa-jolla-tulee-toimeen
Saatavuus lisää kulutusta http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237630-saatavuus-lisaa-kulutusta <p>Kiistaton tosiasia on, että päihteet aiheuttavat yksilön ja hänen läheistensä lisäksi haittoja yhteiskunnalle. Hallituspuolueet aikovat tänään läpikäydä esitystään alkoholilain muuttamiseksi. Toivottavasti vetävät esityksen pois, eivätkä tuo sitä eduskuntaan. Esitys on mielestäni ristiriidassa muiden lakien kanssa.</p> <p>Terveydenhuoltolain mukaan on edistettävä ja ylläpidettävä väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. Päihdehuoltolain perusteella on ehkäistävä ja vähennettävä päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Raittiustyölaissa tavoitteena on kansalaisten terveiden elämäntapojen vahvistaminen ja ohjaaminen välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. itse alkoholilainkin tarkoituksena on kulutusta ohjaamalla ehkäistä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.</p> <p>En hyväksy sitä, että uuden alkoholilakiesityksen myötä kauppoihin tulisi myytäväksi nuorille suunnattuja alkoholillisia smoothieita, pirtelöitä ja jäätelöitä ja limuviinoja, jotka maistuvat limpparille Hello Kitty ja Spider Man etiketteihin käärittynä. Maissa, joissa näitä lapsille ja nuorille suunnattuja tuotteita on ollut saatavilla, on alaikäisten alkoholinkäytöstä syntynyt ongelmia.</p> <p>Pidän haitallisena myös sitä, jos tapahtumista poistuisivat erilliset K-18 alueet ja tuoppi kädessä voisi olla missä vaan. Tämä heikentää lapsiperheiden mahdollisuutta osallistua konsertteihin ja urheilukilpailuihin. Monikaan ei halua, että lapset joutuvat vierestä katselemaan juopottelevia aikuisia. Kukaan lapsi ei myöskään halua, että oma vanhempi juo.</p> <p>Alkoholinkäyttöön liittyvien kustannusten hintalappu on miljardi euroa vuodessa valtiolle ja kunnille. Sote-uudistuksella aiotaan säästää kustannuksia. Hallituspuolueiden suunnitteleman alkoholilainsäädännön lisähintalappu sosiaali- ja terveydenhuollolle arvioidaan olevan vähintään 20 miljoonaa.</p> <p>Esimerkkinä, että katkaisuhoito maksaa noin 125 e/vrk, haimatulehduksen hoito 30000 e, maksansiirto 98000 e. Huostaanotetun lapsen laitoshoito 110000 e/vuosi, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito 630 e/vrk. Sotessa alkoholi työllistää ensihoitoa, erikoissairaanhoitoa, hätäkeskusta, kotihoitoa, terveydenhoitajia, kätilöitä, lastensuojelua, lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, terapeutteja, sosiaalityöntekijöitä jne jne. Muualla julkisella sektorilla alkoholi työllistää poliiseja, palomiehiä, nuorisotyöntekijöitä, koulukuraattoreja, opettajia, pappeja ja vankiloita jne jne.</p> <p>Alkoholipolitiikka on tasapainottelua terveyden, työllisyyden ja talouden välillä. Alkoholin kokonaiskulutuksen vähenemiseen vaikuttaa eniten saatavuus ja hinta. Viime hallituskaudella tehtyjen alkoholiveron korotusten avulla kokonaiskulutusta saatiin käännettyä alaspäin. Tähän hyvään suuntaan en toivo käännettä. Alkoholihaitat eivät ole vain suurkuluttajien ongelma, vaan saatavuus lisää kulutusta kaikissa väestöryhmissä, aivan tavallisten työssäkäyvien ihmisten, perheiden äitien ja isien, eläkeläisten ja nuorten joukossa.</p> <p>Toivon siis, että hallituspuoluet tänään harkitsevat asiaa ja vetävät esityksen pois tai antavat kansanedustajilleen vapaat kädet äänestää omantuntonsa mukaisesti. Tällöin on mahdollista kaataa esitys eduskunnassa. Kenenkään etu ei ole yhä kasvavat kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollossa, turvallisuudessa ja lääkekustannuksissa, miljoonien suomalaisten inhimillisiä kärsimyksiä unohtamatta.</p> Kiistaton tosiasia on, että päihteet aiheuttavat yksilön ja hänen läheistensä lisäksi haittoja yhteiskunnalle. Hallituspuolueet aikovat tänään läpikäydä esitystään alkoholilain muuttamiseksi. Toivottavasti vetävät esityksen pois, eivätkä tuo sitä eduskuntaan. Esitys on mielestäni ristiriidassa muiden lakien kanssa.

Terveydenhuoltolain mukaan on edistettävä ja ylläpidettävä väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. Päihdehuoltolain perusteella on ehkäistävä ja vähennettävä päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Raittiustyölaissa tavoitteena on kansalaisten terveiden elämäntapojen vahvistaminen ja ohjaaminen välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. itse alkoholilainkin tarkoituksena on kulutusta ohjaamalla ehkäistä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

En hyväksy sitä, että uuden alkoholilakiesityksen myötä kauppoihin tulisi myytäväksi nuorille suunnattuja alkoholillisia smoothieita, pirtelöitä ja jäätelöitä ja limuviinoja, jotka maistuvat limpparille Hello Kitty ja Spider Man etiketteihin käärittynä. Maissa, joissa näitä lapsille ja nuorille suunnattuja tuotteita on ollut saatavilla, on alaikäisten alkoholinkäytöstä syntynyt ongelmia.

Pidän haitallisena myös sitä, jos tapahtumista poistuisivat erilliset K-18 alueet ja tuoppi kädessä voisi olla missä vaan. Tämä heikentää lapsiperheiden mahdollisuutta osallistua konsertteihin ja urheilukilpailuihin. Monikaan ei halua, että lapset joutuvat vierestä katselemaan juopottelevia aikuisia. Kukaan lapsi ei myöskään halua, että oma vanhempi juo.

Alkoholinkäyttöön liittyvien kustannusten hintalappu on miljardi euroa vuodessa valtiolle ja kunnille. Sote-uudistuksella aiotaan säästää kustannuksia. Hallituspuolueiden suunnitteleman alkoholilainsäädännön lisähintalappu sosiaali- ja terveydenhuollolle arvioidaan olevan vähintään 20 miljoonaa.

Esimerkkinä, että katkaisuhoito maksaa noin 125 e/vrk, haimatulehduksen hoito 30000 e, maksansiirto 98000 e. Huostaanotetun lapsen laitoshoito 110000 e/vuosi, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito 630 e/vrk. Sotessa alkoholi työllistää ensihoitoa, erikoissairaanhoitoa, hätäkeskusta, kotihoitoa, terveydenhoitajia, kätilöitä, lastensuojelua, lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, terapeutteja, sosiaalityöntekijöitä jne jne. Muualla julkisella sektorilla alkoholi työllistää poliiseja, palomiehiä, nuorisotyöntekijöitä, koulukuraattoreja, opettajia, pappeja ja vankiloita jne jne.

Alkoholipolitiikka on tasapainottelua terveyden, työllisyyden ja talouden välillä. Alkoholin kokonaiskulutuksen vähenemiseen vaikuttaa eniten saatavuus ja hinta. Viime hallituskaudella tehtyjen alkoholiveron korotusten avulla kokonaiskulutusta saatiin käännettyä alaspäin. Tähän hyvään suuntaan en toivo käännettä. Alkoholihaitat eivät ole vain suurkuluttajien ongelma, vaan saatavuus lisää kulutusta kaikissa väestöryhmissä, aivan tavallisten työssäkäyvien ihmisten, perheiden äitien ja isien, eläkeläisten ja nuorten joukossa.

Toivon siis, että hallituspuoluet tänään harkitsevat asiaa ja vetävät esityksen pois tai antavat kansanedustajilleen vapaat kädet äänestää omantuntonsa mukaisesti. Tällöin on mahdollista kaataa esitys eduskunnassa. Kenenkään etu ei ole yhä kasvavat kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollossa, turvallisuudessa ja lääkekustannuksissa, miljoonien suomalaisten inhimillisiä kärsimyksiä unohtamatta.

]]>
86 http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237630-saatavuus-lisaa-kulutusta#comments Tue, 30 May 2017 00:00:00 +0000 Satu Taavitsainen http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237630-saatavuus-lisaa-kulutusta
Näkökulmia elinvoimaan http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237454-nakokulmia-elinvoimaan <p>Kuntien elinvoima kumpuaa elämänvoimaisista ihmisistä. He perustavat menestyviä yrityksiä, osallistuvat aktiivisesti ja saavat aikaan yhteisössään uutta kaikkien yhteisönsä jäsenten hyväksi. Näin syntyy hyvän kierre, joka johtaa jatkuvaan menestykseen.</p> <p>Niin yrittäjät kuin työntekijät haluavat asua mukavilla paikkakunnilla, joissa peruspalvelut toimivat. Yrityksiä perustavat ja niiden parasta mahdollista sijaintia arvioivat ihmiset, eivät kasvottomat koneistot. Hyvät liikenneyhteydet ja koulutuspaikat ovat elinvoimaisen kunnan kriteerejä ja aivan ytimessä ovat homeettomat päiväkodit ja koulut, joissa opetuksen ja päivähoidon tulee olla hyvää, jopa erinomaista. Jotta osaavaa työvoimaa saadaan, myös vieraskielisiä päiväkoteja ja koululuokkia tarvitaan, englanti ja venäjä päällimmäisinä. Kulttuurin ja harrastusten pitää olla eläviä ja asuinympäristöjen houkuttelevia.</p> <p>Kotikaupungilleni, Mikkelille, nämä elinvoimatekijät ovat vielä enemmän tarpeen kuin isommille kasvukeskuksille, koska me emme pysty kilpailemaan suurilla työpaikka- tai väestömäärillä tai muillakaan mittakaavaeduilla.</p> <p>Toivon kuntien uusilta valtuustoilta ponnekasta, innostunutta otetta elinvoimapolitiikkaan. Kaikkien kunnan työntekijöiden tulee nähdä roolinsa kunnan elinvoimaisuuden jatkuvassa parantamisessa. Kunnan tytäryhtiöt ja kumppanit voivat hyvin toteuttaa elinvoimaa vahvistavia hankkeita, mutta ratkaisevaa on, että kunta ottaa johtajuuden ja löytää vahvuuteensa sisältään. Tällöin jokaisen kunnan työntekijän panos elinvoiman edistämisessä on tärkeä.</p> <p>Käytännön esimerkiksi sopii vaikkapa lasten päivähoito, jolla on tärkeän kasvatustehtävänsä lisäksi työvoimapoliittinen roolinsa - se että lasten vanhemmat pystyvät käymään töissä ja yrittämään myös silloin, kun työ vaatii joustavia, nopeastikin muuttuvia työaikoja. Tämän tyyppisissä kysymyksissä kaivataan juuri kunnan elinvoimaroolin kokonaisvaltaista ymmärtämistä, joustavuutta ja halua toimia koko yhteisön hyväksi. Kun palvelut pelaavat ilman hampaiden kiristelyä ja yhteistyön hengessä asiat hoituvat, on kunnalla kaikki onnistumisen edellytykset kehittyä ja nousta kaikkein elinvoimaisimpien kuntien joukkoon.</p> <p>Yksi tärkeä Etelä-Savon elinvoiman lähde on matkailu ja vapaa-aika. Matkailun on laskettu tuottavan Suomessa enemmän arvonlisäverotuloja kuin elintarviketeollisuus ja yli kaksinkertaisesti sen, mitä maatalous tuottaa. Matkailun taloudellinen kokonaishyöty Etelä-Savolle oli vuoden 2015 selvityksen mukaan 390 miljoonaa euroa vuodessa.   Matkailijan viihtyminen on nähtävä kokonaisuutena, joka muodostuu mieluisesta tekemisestä, hyvästä ruoasta, shoppailusta, rennosta ajanvietosta veden äärellä, saunomisesta ja uimisesta. Käyttäen yritysten ja kunnan palveluja limittäin ja lomittain. Kaipaan lisää yleisiä saunoja veden äärelle, vuokrattavia polkuveneitä ja paljon enemmän upeiden uimarantojemme ja kaupunkipuistojemme markkinointia, jotta nämä mainiot hyvinvointimme kulmakivet myös löydetään. Kaupungissa liikkumiseenkin pitää olla oman auton lisäksi muita vaihtoehtoja. Kaupunkipyörät olisivatkin aivan loistojuttu!</p> Kuntien elinvoima kumpuaa elämänvoimaisista ihmisistä. He perustavat menestyviä yrityksiä, osallistuvat aktiivisesti ja saavat aikaan yhteisössään uutta kaikkien yhteisönsä jäsenten hyväksi. Näin syntyy hyvän kierre, joka johtaa jatkuvaan menestykseen.

Niin yrittäjät kuin työntekijät haluavat asua mukavilla paikkakunnilla, joissa peruspalvelut toimivat. Yrityksiä perustavat ja niiden parasta mahdollista sijaintia arvioivat ihmiset, eivät kasvottomat koneistot. Hyvät liikenneyhteydet ja koulutuspaikat ovat elinvoimaisen kunnan kriteerejä ja aivan ytimessä ovat homeettomat päiväkodit ja koulut, joissa opetuksen ja päivähoidon tulee olla hyvää, jopa erinomaista. Jotta osaavaa työvoimaa saadaan, myös vieraskielisiä päiväkoteja ja koululuokkia tarvitaan, englanti ja venäjä päällimmäisinä. Kulttuurin ja harrastusten pitää olla eläviä ja asuinympäristöjen houkuttelevia.

Kotikaupungilleni, Mikkelille, nämä elinvoimatekijät ovat vielä enemmän tarpeen kuin isommille kasvukeskuksille, koska me emme pysty kilpailemaan suurilla työpaikka- tai väestömäärillä tai muillakaan mittakaavaeduilla.

Toivon kuntien uusilta valtuustoilta ponnekasta, innostunutta otetta elinvoimapolitiikkaan. Kaikkien kunnan työntekijöiden tulee nähdä roolinsa kunnan elinvoimaisuuden jatkuvassa parantamisessa. Kunnan tytäryhtiöt ja kumppanit voivat hyvin toteuttaa elinvoimaa vahvistavia hankkeita, mutta ratkaisevaa on, että kunta ottaa johtajuuden ja löytää vahvuuteensa sisältään. Tällöin jokaisen kunnan työntekijän panos elinvoiman edistämisessä on tärkeä.

Käytännön esimerkiksi sopii vaikkapa lasten päivähoito, jolla on tärkeän kasvatustehtävänsä lisäksi työvoimapoliittinen roolinsa - se että lasten vanhemmat pystyvät käymään töissä ja yrittämään myös silloin, kun työ vaatii joustavia, nopeastikin muuttuvia työaikoja. Tämän tyyppisissä kysymyksissä kaivataan juuri kunnan elinvoimaroolin kokonaisvaltaista ymmärtämistä, joustavuutta ja halua toimia koko yhteisön hyväksi. Kun palvelut pelaavat ilman hampaiden kiristelyä ja yhteistyön hengessä asiat hoituvat, on kunnalla kaikki onnistumisen edellytykset kehittyä ja nousta kaikkein elinvoimaisimpien kuntien joukkoon.

Yksi tärkeä Etelä-Savon elinvoiman lähde on matkailu ja vapaa-aika. Matkailun on laskettu tuottavan Suomessa enemmän arvonlisäverotuloja kuin elintarviketeollisuus ja yli kaksinkertaisesti sen, mitä maatalous tuottaa. Matkailun taloudellinen kokonaishyöty Etelä-Savolle oli vuoden 2015 selvityksen mukaan 390 miljoonaa euroa vuodessa.   Matkailijan viihtyminen on nähtävä kokonaisuutena, joka muodostuu mieluisesta tekemisestä, hyvästä ruoasta, shoppailusta, rennosta ajanvietosta veden äärellä, saunomisesta ja uimisesta. Käyttäen yritysten ja kunnan palveluja limittäin ja lomittain. Kaipaan lisää yleisiä saunoja veden äärelle, vuokrattavia polkuveneitä ja paljon enemmän upeiden uimarantojemme ja kaupunkipuistojemme markkinointia, jotta nämä mainiot hyvinvointimme kulmakivet myös löydetään. Kaupungissa liikkumiseenkin pitää olla oman auton lisäksi muita vaihtoehtoja. Kaupunkipyörät olisivatkin aivan loistojuttu!

]]>
0 http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237454-nakokulmia-elinvoimaan#comments Fri, 26 May 2017 00:00:00 +0000 Satu Taavitsainen http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237454-nakokulmia-elinvoimaan
Kuntien maa- ja kiinteistökaupat eivät ole pikkujuttu http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237271-kuntien-maa-ja-kiinteistokaupat-eivat-ole-pikkujuttu <p>Vaikuttaa siltä, että kuntalaki ja kielletyn valtiontuen säädökset tunnetaan Mikkelissä huonosti ja viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden koulutukselle on tarvetta. Kuntalain 130 ja 131 pykäliin ja EU:n valtiontukisäädöksiin ja ohjeisiin suhtaudutaan jopa välinpitämättömästi.</p> <p>Osa valmistelijoista ja päättäjistä pitää kiinteistöjen myyntiä ja hinnoitteluperiaatteita kunnallisen itsehallinnon piiriin kuuluvina asioina, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Kuntalain pykäliin sisältyvät vaatimukset edellyttävät, että kunta ottaa päätöksenteon valmistelussa ja päätöksessään huomioon, mitä kyseiset säännökset edellyttävät.</p> <p>Kaupungin pitää valmisteluvaiheessa ennen päätöksentekoa pystyä luotettavalla ja läpinäkyvällä tavalla osoittamaan, että kiinteistökauppoihin ei sisälly kiellettyä valtiontukea tai että tuki on myönnetty yrityksille säännösten mukaisesti. Ellei valmistelua suoriteta asianmukaisesti, niin kaupungin päätös tullaan varsin todennäköisesti kumoamaan hallinto-oikeudessa päätökseen liittyvän menettelyvirheen vuoksi. </p> <p>Kaupanteon ja hinnanmäärityksen tulee olla läpinäkyvää ja hinnoittelun tulee perustua avoimeen tarjouskilpailuun tai puolueettomiin hintavertailuihin. Kuntalain linjan omaksuminen tervehdyttäisi Mikkelin kiinteistömarkkinoita. Tonttien luovutuksen periaatteet yrityksille selkiytyisivät, yrittäjien kohtelu olisi tasapuolista, hinnoittelu tulisi läpinäkyväksi ja prosessin avoimuus lisääntyisi.</p> <p class="x_MsoNormal"><a href="https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/valtiontuki" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/valtiontuki</a> </p> <p class="x_MsoNormal"><a href="https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/eun-valtiontuki-kiinteistonkaupassa" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/eun-valtiontuki-kiinteistonkaupassa</a></p> <p class="x_MsoNormal"><a href="https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/ohjeistusta" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/ohjeistusta</a></p> <p><a href="https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/oikeuskaytantoa" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/oikeuskaytantoa</a>       </p> Vaikuttaa siltä, että kuntalaki ja kielletyn valtiontuen säädökset tunnetaan Mikkelissä huonosti ja viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden koulutukselle on tarvetta. Kuntalain 130 ja 131 pykäliin ja EU:n valtiontukisäädöksiin ja ohjeisiin suhtaudutaan jopa välinpitämättömästi.

Osa valmistelijoista ja päättäjistä pitää kiinteistöjen myyntiä ja hinnoitteluperiaatteita kunnallisen itsehallinnon piiriin kuuluvina asioina, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Kuntalain pykäliin sisältyvät vaatimukset edellyttävät, että kunta ottaa päätöksenteon valmistelussa ja päätöksessään huomioon, mitä kyseiset säännökset edellyttävät.

Kaupungin pitää valmisteluvaiheessa ennen päätöksentekoa pystyä luotettavalla ja läpinäkyvällä tavalla osoittamaan, että kiinteistökauppoihin ei sisälly kiellettyä valtiontukea tai että tuki on myönnetty yrityksille säännösten mukaisesti. Ellei valmistelua suoriteta asianmukaisesti, niin kaupungin päätös tullaan varsin todennäköisesti kumoamaan hallinto-oikeudessa päätökseen liittyvän menettelyvirheen vuoksi.

Kaupanteon ja hinnanmäärityksen tulee olla läpinäkyvää ja hinnoittelun tulee perustua avoimeen tarjouskilpailuun tai puolueettomiin hintavertailuihin. Kuntalain linjan omaksuminen tervehdyttäisi Mikkelin kiinteistömarkkinoita. Tonttien luovutuksen periaatteet yrityksille selkiytyisivät, yrittäjien kohtelu olisi tasapuolista, hinnoittelu tulisi läpinäkyväksi ja prosessin avoimuus lisääntyisi.

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/valtiontuki

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/eun-valtiontuki-kiinteistonkaupassa

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/ohjeistusta

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/oikeuskaytantoa       

]]>
0 http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237271-kuntien-maa-ja-kiinteistokaupat-eivat-ole-pikkujuttu#comments Sun, 21 May 2017 00:00:00 +0000 Satu Taavitsainen http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237271-kuntien-maa-ja-kiinteistokaupat-eivat-ole-pikkujuttu
Washingtonin terveiset! http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236790-washingtonin-terveiset <p>Osallistuin viime viikolla eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenenä valiokunnan virkamatkalle Yhdysvaltoihin&nbsp;Washington DC:hen.</p><p>Näyttää sille, että Washingtonissa ei vielä oikein tiedetä mitä Trumpin myötä erityisesti ulkopolitiikassa tuleman pitää. Monen huulilla on kysymys: <em>&quot;What&#39;s the plan?&quot;</em> Trumpin hallinto odottaa ikään kuin baseball pelissä palloa ja lyö kun se tulee, mutta pelisuunnitelma vielä puuttuu. Sisäpolitiikassa Trump tekee perinteistä oikeistolaista politiikkaa alentaen rikkaiden verotusta ja leikaten pienituloisilta.</p><p>Aika näyttää, mutta veikkaan, että paljon sellaista mitä Trump on sanonut ei tule tapahtumaan ja paljon sellaista mitä hän ei ole vielä sanonut, tulee tapahtumaan.</p><p>Se on kuitenkin varmaa, että Yhdysvalloissa arvostetaan suomalaisia. Meitä pidetään luotettavina ja sanansa pitävänä kansana. Tämä ei ole itsestään selvää, vaan on vaatinut vuosien pitkäjänteisen työn ja säännölliset tapaamiset niin poliitikkojen kuin virkamiesten tasolla. Meillä on erittäin hyvät ulko- ja puolustusministeriön työntekijät Suomen Yhdysvaltain suurlähetystössä. Tekemäämme turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä ja kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista pidetään tärkeänä ja yhteistyön toivotaan jatkuvan. Suomea pidetään kokoamme suurempana maana. Tapasimme arvostetun senaattori John McCainin, joka välitti kiitokset suomalaisille.</p><p>Vielä vajaa 10 vuotta sitten USA:ssa ja maailmalla naureskeltiin Suomen yleiselle asevelvollisuudelle sanoen sitä &quot;ulkoilmamuseoksi&quot;. Ukrainan kriisin jälkeen asenne muuttui täysin ja nyt Suomen yleistä asevelvollisuutta arvostetaan. Yhdysvalloissa siitä on luovuttu 70-luvulla ja nykyään vain noin 1% kansasta osallistuu asevoimiin, mm. Presidentti Trump ei ole käynyt armeijaa. Vähäinen osallistuminen on eriyttänyt asevoimat muusta yhteiskunnasta omaan kuplaansa. Kansalaiset eivät tiedä, mitä armeija touhuaa. Yhdysvaltojen maavoimilla on 11 000 henkilöä palkattuna tekemään pelkästään rekrytointia. Tähän tulee vielä päälle merijalkaväen, ilma- ja merivoimien rekrytoijat. Käytetään siis miljoonia dollareita veronmaksajien rahaa pelkästään siihen, että nuoria houkutellaan liittymään palvelukseen. Tämä on aikamoista tuhlausta mielestäni ja pidän Suomen yleistä asevelvollisuusjärjestelmää parempana.</p><p>Hornetkaupoista emme juurikaan puhuneet muuta kuin sen verran, että kerroimme, missä vaiheessa hankintaprosessi on menossa. Sen sijaan kannustimme Yhdysvaltoja hankkimaan Suomesta maailman parhaat jäänmurtajat made in Finland. Yhdysvalloilla on vain yksi jäänmurtaja, eikä heillä ole osaamista valmistamiseen. Suomesta tämä kyky löytyy. Kaupan hidasteena on amerikkalaisten omat säädökset ostaa vain amerikkalaista.</p><p>Jatkoa ajatellen suomalaisten on entistä tärkeämpää pitää yllä aktiivisesti kansainvälisiä yhteyksiä joka ilmansuuntaan. Päättäjiä ja valmistelijoita on vaihtunut Atlantin molemmilla puolilla ja tietämykseen ja toistemme tuntemiseen tulee helposti aukkoja. Kansainväliset järjestöt ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen ovat Suomelle tärkeitä. Aika näyttää, ovatko ne tärkeitä myös Yhdysvaltain uudelle presidentille ja hänen hallinnolleen. Toivottavasti.</p><p>Mielenkiintoista oli käydä Pentagonissa, jossa meillä oli muutama tapaaminen ja opastettu kierros. Yksi erikoisuus oli takaperin kävelevä opas. Pentagon on noin 30 000 ihmisen työpaikka ja maailman suurin toimistorakennus ja se on kuin oma kaupunkinsa talon sisällä. Myös merijalkaväen koulutuskeskuksessa Quanticossa vierailu oli varsin mielenkiintoinen. Senaattori John McCainin tapaaminen oli yksi kohokohdista. Kaikin puolin onnistunut matka.</p><p><img alt="McCain.jpg" src="http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/files/satutaavitsainen.kotisivukone.com/Eduskunta/McCain.jpg" /></p> Osallistuin viime viikolla eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenenä valiokunnan virkamatkalle Yhdysvaltoihin Washington DC:hen.

Näyttää sille, että Washingtonissa ei vielä oikein tiedetä mitä Trumpin myötä erityisesti ulkopolitiikassa tuleman pitää. Monen huulilla on kysymys: "What's the plan?" Trumpin hallinto odottaa ikään kuin baseball pelissä palloa ja lyö kun se tulee, mutta pelisuunnitelma vielä puuttuu. Sisäpolitiikassa Trump tekee perinteistä oikeistolaista politiikkaa alentaen rikkaiden verotusta ja leikaten pienituloisilta.

Aika näyttää, mutta veikkaan, että paljon sellaista mitä Trump on sanonut ei tule tapahtumaan ja paljon sellaista mitä hän ei ole vielä sanonut, tulee tapahtumaan.

Se on kuitenkin varmaa, että Yhdysvalloissa arvostetaan suomalaisia. Meitä pidetään luotettavina ja sanansa pitävänä kansana. Tämä ei ole itsestään selvää, vaan on vaatinut vuosien pitkäjänteisen työn ja säännölliset tapaamiset niin poliitikkojen kuin virkamiesten tasolla. Meillä on erittäin hyvät ulko- ja puolustusministeriön työntekijät Suomen Yhdysvaltain suurlähetystössä. Tekemäämme turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä ja kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista pidetään tärkeänä ja yhteistyön toivotaan jatkuvan. Suomea pidetään kokoamme suurempana maana. Tapasimme arvostetun senaattori John McCainin, joka välitti kiitokset suomalaisille.

Vielä vajaa 10 vuotta sitten USA:ssa ja maailmalla naureskeltiin Suomen yleiselle asevelvollisuudelle sanoen sitä "ulkoilmamuseoksi". Ukrainan kriisin jälkeen asenne muuttui täysin ja nyt Suomen yleistä asevelvollisuutta arvostetaan. Yhdysvalloissa siitä on luovuttu 70-luvulla ja nykyään vain noin 1% kansasta osallistuu asevoimiin, mm. Presidentti Trump ei ole käynyt armeijaa. Vähäinen osallistuminen on eriyttänyt asevoimat muusta yhteiskunnasta omaan kuplaansa. Kansalaiset eivät tiedä, mitä armeija touhuaa. Yhdysvaltojen maavoimilla on 11 000 henkilöä palkattuna tekemään pelkästään rekrytointia. Tähän tulee vielä päälle merijalkaväen, ilma- ja merivoimien rekrytoijat. Käytetään siis miljoonia dollareita veronmaksajien rahaa pelkästään siihen, että nuoria houkutellaan liittymään palvelukseen. Tämä on aikamoista tuhlausta mielestäni ja pidän Suomen yleistä asevelvollisuusjärjestelmää parempana.

Hornetkaupoista emme juurikaan puhuneet muuta kuin sen verran, että kerroimme, missä vaiheessa hankintaprosessi on menossa. Sen sijaan kannustimme Yhdysvaltoja hankkimaan Suomesta maailman parhaat jäänmurtajat made in Finland. Yhdysvalloilla on vain yksi jäänmurtaja, eikä heillä ole osaamista valmistamiseen. Suomesta tämä kyky löytyy. Kaupan hidasteena on amerikkalaisten omat säädökset ostaa vain amerikkalaista.

Jatkoa ajatellen suomalaisten on entistä tärkeämpää pitää yllä aktiivisesti kansainvälisiä yhteyksiä joka ilmansuuntaan. Päättäjiä ja valmistelijoita on vaihtunut Atlantin molemmilla puolilla ja tietämykseen ja toistemme tuntemiseen tulee helposti aukkoja. Kansainväliset järjestöt ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen ovat Suomelle tärkeitä. Aika näyttää, ovatko ne tärkeitä myös Yhdysvaltain uudelle presidentille ja hänen hallinnolleen. Toivottavasti.

Mielenkiintoista oli käydä Pentagonissa, jossa meillä oli muutama tapaaminen ja opastettu kierros. Yksi erikoisuus oli takaperin kävelevä opas. Pentagon on noin 30 000 ihmisen työpaikka ja maailman suurin toimistorakennus ja se on kuin oma kaupunkinsa talon sisällä. Myös merijalkaväen koulutuskeskuksessa Quanticossa vierailu oli varsin mielenkiintoinen. Senaattori John McCainin tapaaminen oli yksi kohokohdista. Kaikin puolin onnistunut matka.

McCain.jpg

]]>
9 http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236790-washingtonin-terveiset#comments Kotimaa #politiikka Armeija Donald Trump Puolustusvoimat Yhdysvallat Tue, 09 May 2017 17:00:00 +0000 Satu Taavitsainen http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236790-washingtonin-terveiset
Ahneuden vastustaminen vaatii vastavoimaa http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236764-ahneuden-vastustaminen-vaatii-vastavoimaa <p>Työttömyys, köyhyys, koulutuksen ja terveydenhuollon puutteet aiheuttavat toivottomuutta ja toimivat vihan kasvualustoina niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla.</p> <p>Vuonna 2014 julkaistussa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tutkimuksessa paljastui yhteys työntekijöiden järjestäytymisasteen laskun ja ylimmän tuloluokan tulojen lisääntymisen välillä länsimaissa vuosina 1980&#8212;2010: Puolet tuloerojen kasvusta johtuu ammattiliittojen heikentyneestä asemasta. Näin ollen Suomessa maan hallituksen kärkihanke pitäisi olla järjestäytymisasteen nostaminen ja ay-liikkeen vahvistaminen.</p> <p>Ammattiliittojen heikkous on osaltaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin vaalivoiton ja Iso-Britannian EU-eron takana. Palkat Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ovat laskeneet, kun siirtolaisille on maksettu vähemmän. Ulkomaisen työvoiman tulo on hyödyttänyt yrityksiä, mutta se ei ole vaurastuttanut kansaa.</p> <p>Työntekijöiden riisto on arkipäiväistynyt Yhdysvalloissa, kun yritys voi palkata nälkäpalkalla laittoman siirtolaisen, joka ei kuulu liittoon, eikä uskalla valittaa. Sama ahneuden ilmiö on rantautunut myös Suomeen ja näkynyt mm. siivous- ja rakennusalalla.</p> <p>Tällainen toimintapa ei olisi mahdollista, jos ammattiliitot olisivat vahvoja. Vahvuus tulee siitä, että ihmiset kuuluvat liittoihin ja järjestäytyvät. Jos he eivät kuulu, tuloerot kasvavat, kansa jakautuu kahtia, syntyy sosiaalista, terveydellistä ja taloudellista eriarvoisuutta. Tällöin puuttuu työntekijöiden joukkovoima, joka on vastavoima ahneudelle.</p> <p>Yhdysvalloissa on valtavasti köyhyyttä ja kaduilla asuvia kodittomia ihmisiä. Kaduilla on käsin kosketeltavaa toivottomuutta; naisia, miehiä, lapsia, Vietnamin sodan veteraaneja, vammaisia ja eri etnisistä taustoista tulevia ihmisiä. Pahinta on, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta nousta parempaan elämään.</p> <p>Suomen turvallisuuspolitiikkaan kuuluu tällaisen kehityksen estäminen. Ei Naton, Ruotsin, EU:n tai kenenkään muun ulkopuolisen apu meitä kriisissä auta ja hyödytä, jos oman yhteiskuntamme eheys rapistuu. Eheys on liima, joka pitää yhteiskuntaa ja sen eri väestöryhmiä koossa. Eriytyminen johtaa epävakauteen. Mitä auttaa Suomen puolustusvoimien valmiustilan nostaminen hädässä, jos ihmiset eivät ole henkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa? Nälkäisen mielen päällä on vain se, mistä saa ruokaa.</p> <p>Maanpuolustustahto syntyy siitä, että jokainen meistä kokee Suomen hyväksi maaksi, jota kannattaa puolustaa. Suomen pitää olla hyvä kaikille, eikä hyvä vain hyvätuloisille.</p> <p>Suomen vahvuus nousee ihmisistä. Elinvoimaiset ihmiset synnyttävät elinvoimaisen Suomen. Me pärjäämme maailman myllerryksessä, kun vahvistamme pohjoismaisen hyvinvointi- ja oikeusvaltion ydinominaisuuksia, kuten varhaiskasvatusta, koulutusta, julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, tasa-arvoa, köyhyyden poistamista, aktiivista työvoimapolitiikkaa, julkisia investointeja, verotuksen progressiivisuutta ja työmarkkinoiden reiluutta ja sopimista, sekä ihmisten järjestäytymistä ammattiliittoihin.</p> Työttömyys, köyhyys, koulutuksen ja terveydenhuollon puutteet aiheuttavat toivottomuutta ja toimivat vihan kasvualustoina niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla.

Vuonna 2014 julkaistussa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tutkimuksessa paljastui yhteys työntekijöiden järjestäytymisasteen laskun ja ylimmän tuloluokan tulojen lisääntymisen välillä länsimaissa vuosina 1980—2010: Puolet tuloerojen kasvusta johtuu ammattiliittojen heikentyneestä asemasta. Näin ollen Suomessa maan hallituksen kärkihanke pitäisi olla järjestäytymisasteen nostaminen ja ay-liikkeen vahvistaminen.

Ammattiliittojen heikkous on osaltaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin vaalivoiton ja Iso-Britannian EU-eron takana. Palkat Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ovat laskeneet, kun siirtolaisille on maksettu vähemmän. Ulkomaisen työvoiman tulo on hyödyttänyt yrityksiä, mutta se ei ole vaurastuttanut kansaa.

Työntekijöiden riisto on arkipäiväistynyt Yhdysvalloissa, kun yritys voi palkata nälkäpalkalla laittoman siirtolaisen, joka ei kuulu liittoon, eikä uskalla valittaa. Sama ahneuden ilmiö on rantautunut myös Suomeen ja näkynyt mm. siivous- ja rakennusalalla.

Tällainen toimintapa ei olisi mahdollista, jos ammattiliitot olisivat vahvoja. Vahvuus tulee siitä, että ihmiset kuuluvat liittoihin ja järjestäytyvät. Jos he eivät kuulu, tuloerot kasvavat, kansa jakautuu kahtia, syntyy sosiaalista, terveydellistä ja taloudellista eriarvoisuutta. Tällöin puuttuu työntekijöiden joukkovoima, joka on vastavoima ahneudelle.

Yhdysvalloissa on valtavasti köyhyyttä ja kaduilla asuvia kodittomia ihmisiä. Kaduilla on käsin kosketeltavaa toivottomuutta; naisia, miehiä, lapsia, Vietnamin sodan veteraaneja, vammaisia ja eri etnisistä taustoista tulevia ihmisiä. Pahinta on, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta nousta parempaan elämään.

Suomen turvallisuuspolitiikkaan kuuluu tällaisen kehityksen estäminen. Ei Naton, Ruotsin, EU:n tai kenenkään muun ulkopuolisen apu meitä kriisissä auta ja hyödytä, jos oman yhteiskuntamme eheys rapistuu. Eheys on liima, joka pitää yhteiskuntaa ja sen eri väestöryhmiä koossa. Eriytyminen johtaa epävakauteen. Mitä auttaa Suomen puolustusvoimien valmiustilan nostaminen hädässä, jos ihmiset eivät ole henkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa? Nälkäisen mielen päällä on vain se, mistä saa ruokaa.

Maanpuolustustahto syntyy siitä, että jokainen meistä kokee Suomen hyväksi maaksi, jota kannattaa puolustaa. Suomen pitää olla hyvä kaikille, eikä hyvä vain hyvätuloisille.

Suomen vahvuus nousee ihmisistä. Elinvoimaiset ihmiset synnyttävät elinvoimaisen Suomen. Me pärjäämme maailman myllerryksessä, kun vahvistamme pohjoismaisen hyvinvointi- ja oikeusvaltion ydinominaisuuksia, kuten varhaiskasvatusta, koulutusta, julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, tasa-arvoa, köyhyyden poistamista, aktiivista työvoimapolitiikkaa, julkisia investointeja, verotuksen progressiivisuutta ja työmarkkinoiden reiluutta ja sopimista, sekä ihmisten järjestäytymistä ammattiliittoihin.

]]>
3 http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236764-ahneuden-vastustaminen-vaatii-vastavoimaa#comments Tue, 09 May 2017 00:00:00 +0000 Satu Taavitsainen http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236764-ahneuden-vastustaminen-vaatii-vastavoimaa