SatuTaavitsainen SDP:n kansanedustaja Mikkelistä

Yksinyrittäjän paras kaveri on ostovoimainen asiakas

Tuloerojen kasvu lisää kansan kahtiajakautumista, sosiaalista, terveydellistä ja taloudellista eriarvoisuutta. Se uhkaa myös yhteiskuntarauhaa ja talouden kehitystä. Tulokehitys on eriytynyt myös yrittäjien kesken. Joka viides yksinyrittäjä elää köyhyysrajalla.

Talousvaikeuksiin ajautuneiden yrittäjien määrä on kasvanut huimasti viimeisen vuoden aikana. Syksyllä 2015 pienten ja keskisuurten yritysten yritysbarometrin perusteella maksuvaikeuksia on etenkin teollisuuden, rakentamisen ja kaupan aloilla noin viidenneksellä yrityksistä. Parhaiten menee yli 50 työntekijän yrityksillä, vaikeinta on alle 10 henkilöä työllistävillä firmoilla.

Maamme porvarillinen hallitus soveltaa taloudenhoidossaan reseptiä, joka on epäonnistunut kaikkialla maailmassa. Leikkaamalla ei ole missään saavutettu kasvun ja työllisyyden vahvistumista. Supistava kulutus johtaa työttömyyden kasvamiseen ja yrittäjien ahdingon pahenemiseen, kun kellään ei ole varaa ostaa tuotteita ja palveluita. Leikkausten myötä pienituloisten väestöryhmien toimeentulo vaikeutuu monilta osin. Näihin lukeutuvat myös yksinyrittäjät.

Yritysten investoinnit ja tuotantoon panostaminen olisivat paras tapa toipua lamasta. Tätä ei nyt tapahdu, vaikkakin suurilla yrityksillä on hallussaan merkittäviä kassavarantoja ja osingonmaksukykyä. Tähän ahneusongelmaan toivon Suomen Yrittäjiltä muitakin lääkkeitä kuin palkkojen alentamista ja työntekijöihin kohdistuvia pakkolakeja. Työntekijäväestön työllisyyden ja ostovoiman kohentuminen ja eläkeläisten toimeentulon parantaminen auttaisi monet pienet yrittäjät pois talouden ahdingosta.

Kun suuret yritykset eivät panosta tuotantoonsa ja investoi, on vauhditettava kotimarkkinoita ja kulutusta budjetin kautta. Taantumassa kaikki kulutus on eduksi. Epätuottava kulutus on parempi kuin ei mitään ja sen vuoksi Suomi tarvitsee ripeitä toimia välttämättömien julkisten investointien toteuttamiseksi. Pitää nopeasti luoda rahoitusmalli, jotta tarvittavat investoinnit saadaan liikkeelle. Muutoin teiden, katujen, raideliikenteen ja julkisten rakennusten miljoonainvestoinnit uhkaavat Suomessa jäädä toteutumatta.

Euroopan TEN-T liikenneverkkorahat Suomelle ovat vain 16 miljoonaa. Baltian maat saavat satoja miljoonia samoin Tanska. Isoja rahoja menee meidän rajojen ulkopuolelle. Miksi? Onko meidän vaikuttaminen ja edunvalvonta heikkoa? Mitä tekee Jyrki Katainen, EU:n investoinneista vastaava komissaari? Suomeen tulee saada Euroopasta konkreetista tukea uusiin investointeihin ja meidän pitää panostaa osaamiseen rahan hakemisessa. Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) pitää saada Suomeen konkreettista hyötyä miljarditasolla. EU:n tavoitteena on 315 miljardin euron investointien käynnistyminen vuoteen 2020 mennessä. Tässä vauhdissa Suomen tulee olla mukana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Onko meidän vaikuttaminen ja edunvalvonta heikkoa?"

On.

"Mitä tekee Jyrki Katainen, EU:n investoinneista vastaava komissaari?"

Ei mitään tai no syö simpukoita, ostereita ja aitoja ranskalaisia perunoita.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miten niin epäonnistunut? Irlanti ja Islanti leikkasivat julkisia menoja ja kutistivat kansalaisten ostovoimaa rajusti. Ne selvisivät kriisistä nopeasti. Saksa loi matalapalkkaisten työmarkkinat ja pärjää mainiosti. Ruotsi leikkasi sosiaaliturvaa ja alensi etenkin työn verotusta, heilläkin menee kovaa.

Suomi on elvyttänyt niin että vuotuiset julkiset menot ovat kriisin alusta kasvaneet reaalisesti liki 20 miljardia ja velkaa on otettu 5-10 miljardia vuosittain.

Sanoisin että talouskuri ja/tai työmarkkinareformi on ainoa menetelmä joka maailmalla on ylipäätään toiminut. Ensin hiukan koskee ja sitten päästään taas kasvuun.

Tuloveroista vielä sen verran että onneksi sentään viimeiset kahdeksan vuotta ne ovat kaventunut kovaa vauhtia. Suurituloisimmat ovat menettäneet 5% reaalituloista ja pienituloisimmat ovat saaneet 6% lisää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ja köyhistä on tullut rutiköyhiä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Väitteellesi ei vain löydy mitään todisteita. Koska se ei yksinkertaisesti ole totta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Sinulla ei ole vastaväitteellesi mitään todisteita.
Minun väitteeni voi vahvistaa aika moni köyhyysrajalla elävä.
Sellainen eläkeläinen joka kymmenkunta vuotta sitten sai keskimääräistä eläkettä ja pankista lainaa on tippunut köyhyysrajalle eikä saa enää pankkilainaa esim. remonttia varten.
Kuluttajahintaindeksi ja siihen perustuvaan "reaalituloon" on jo käsitelty.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

Köyhyysrajallasi ei ole kertakaikkiaan mitään tekemistä köyhyyden kanssa. Eikä asiansa hoitavalla keskimääräistä eläkettä saavallakaan ole mitään vaikeuksia saada pankista lainaa, kunhan odotettavissa olevia elinvuosia on tarpeeksi jäljellä. Tämä vaikka pankkien sääntelyä onkin kiristetty.

Höpötyksesi halveksivat oikeita köyhiä ympäri maailmaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #22

Ei lainan saaminenen ole elinvuosista kiinni. Keskimääräisellä eläkkeellä saanee lainaa jos vakuudet ovat kunnossa. Mutta ei saa enää sellainen jonka eläke oli keskimääräinen kymmenkunta vuotta sitten. Nyt keskimääräinen eläke on kymmeniä prosentteja suurempi. Tarkista vaikka tilastoista.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

On sellaisiakin yksinyrittäjiä, joiden asiakkaina on toisia yrityksiä. Lisäksi yksinyrittäjä ei voi koskaan kasvaa ja työllistää, jos Suomen ylikorkealle kustannustasolle ei tehdä mitään.

Kustannustaso tulee verokiilasta (ei ole = yrittäjän oma verotus, jos joku ei tunne termiä niin googlettakoon) ja sääntelystä.

Sääntelyyn kuuluu tuttujen älyvapaiden esimerkkien ohella myös aivan arkipäivän juttuja kuten kireä työlainsäädäntö ja TESsit, joita ei ensimmäistä tai toistakaan työtekijäänsä palkkaava yrittäjä helpolla selvitä niin muodollisesti kuin rahallisestikaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Suurella osalla yksinyrittäjiä kunnat ovat pääasiallisia asiakkaita.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Eihän tämä nyt vain ollut hatusta tempaistu mutu-heitto?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Täsmällisiä lukuja en tiedä, mutta ei vallan hatustakaan tempaistu.
Tulkkeja, opettajia, fysioterapeuttejä...

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #18

Niin, yrittäjien asiaa (eikä yleensä mitään muutakaan keskustelua) ei auta summittainen ajatusten heittely suuntaan eikä toiseen. Esimerkiksi tietotyötä tekevillä yksinyrittäjillä suurin osa asiakkaista on toisia yrittäjiä. Palvelualoilla taas kuluttajia, joille myyviä tämäkin blogi koskettelee.

Tilastokeskuksen itsensätyöllistäjiä koskeva tutkimus sivuaa aihetta sivulla 48. http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkais...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Kuntienkin maksamien palveluiden asiakkaat ovat kai kuluttajia?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Pienyrittäjänä toivon, että tuloerot kasvaisivat, koska tällöin saisin lisää rikkaita ostovoimaisia asiakkaita, joilla on varaa maksaa palkkani lisäksi verot (yleensä verottajan osuus on suurempi). Persaukiset ja keskituloiset ostavat kuitenkin vain kiinassa tuotettua halpaa tavaraa.

Eero Mattila

Mitäpä jos SDP lähtisi vaan purkamaan sääntöjä? Esimerkiksi rakentamista voivat harjoittaa muutkin kuin puoluetukea muodossa tai toisessa jakavat suuryritykset. Kaavoitusta ei tarvitse monopolisoida kunnille ja niissä vaikuttaville puolueille. Kaavoitussopimus on usein edullisin tapa asuntotuotannossa... jos yksityisen ei kannata rakentaa niin tuskin yhteiskunnankaan.
- Mitäpä jos SDP lakkaisi syyllistämästä yrittäjiä veronkiertäjiksi? Suurin osa yrittäjistä yrittää sekavasta lainsäädännöstä huolimatta noudattaa lakia. Jos rahaa ei kerta kaikkiaan ole pitäisi olla helpompi ja joustavampi tapa vähentää työvoimaa tai työvoimasta aiheutuvia kustannuksia että vältetään konkurssi. Keinona voi olla esim. paikallinen sopiminen.
- Mitäpä jos SDP lähtisi karsimaan hallintoa? Jos hallintoa kevennetään voidaan säästyvät rahat ohjata käytännön palvelutyöhön mm. sairaanhoitoon, koulutukseen. Hallinnon sijaan palvelua.
- Mitäpä jos SDP esittäisi poliittisten virkanimitysten kriminalisointia? Onko mahdotonta ajatella, että johtavat viranhaltijat kunnissa ja valtion palveluksessa valittaisiin vielä joskus osaamisen eikä puoluekirjan perusteella?

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki

Varmaan Rinne kiertää taas kohta jakamassa suklaata yrittäjille.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Maamme porvarillinen hallitus soveltaa taloudenhoidossaan reseptiä, joka on epäonnistunut kaikkialla maailmassa. Leikkaamalla ei ole missään saavutettu kasvun ja työllisyyden vahvistumista".

Väite kaipaisi faktaa tuekseen. Näin äkkipäätä tulevat mieleen ainakin Irlanti, Latvia ja Viro, jossa tuo resepti on onnistunut. Portugalikin taitaa olla jo menossa ylöspäin. Aikoinaan Uusi-Seelanti oli suorastaan kouluesimerkki.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Aina on välillä syytä muistuttaa, ettei totuus unohtuisi. Tätä maata on vuodesta -70 hallinnut porvarienemmistöiset eduskunnat ja hallitukset ja tämä maan byrokratian ovat nämä, porvarienemmistöiset hallitukset luoneet, jotka porvarienemmistöiset eduskunnat ovat hyväksyneet.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Kyllä demareilla on ihan oma lusikka sopassa kaikenlaisessa sääntelyssä. Vai meinaatko että porvarit ovat sääntelyt ja normit luoneet, kun demarit ovat haranneet vieressä vastaan?

Antti Keskinen

Noooo... jottei nyt aivan tämä totuus unohtuisi:
SDP:n hallitukset 1970 lähtien:
- Koivisto 1, 1967-1970
- Paasio II, 1972
- Sorsa I, 1972-1975
- Sorsa II, 1977-1979
- Koivisto II, 1979-1982
- Sorsa III ja IV, 1982-1987
- Lipponen I ja II, 1995-2003

Hallituksessa SDP on ollut mukana seuraavina vuosina:
1966 -1991
1995 -2007 ja
2011-2015

Joten näkisin, että kyllä SDP on ollut vastuussa näistä päätöksistä siinä missä porvaripuolueetkin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Koiviston 1 ja Paasion "nappulaliigaa" lukuunottamatta kaikissa muissa hallituksissa on ollut porvarienemmistö.

Käyttäjän motittaja kuva
Tauno Halkomäki

Minunkin ostovoimaani on jo vuosikymmenien ajan jaettu lahjattomille, kyvyttömille ja laiskoille. Kiitos SDP!

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kannattaisikohan Taavitsaisenkin miettiä, onko EU:lle tarjottu vääriä ratahankkeita, kun rahaa on tippunut niin niukalti ja pyydettyä vähemmän.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015071020015606_u...
https://helsinginmetro.wordpress.com/2015/07/12/br...

Naapuri-Ryuotsissa lienevät taas meitä ovelampia, kun saavat omille ratahankkeilleen suunnittelutukea viittaamalla suomalaisiin yhteyksiin (Narvik - Haaparanta - Vartius - Pietari sivulla 20).
http://www.northsweden.eu/media/391883/menno%20van...

Asioita olisi tosiaan syytä harkita kokonaisvaltaisemmin, kuten Taavitsainen itsekin toivoo.
http://www.satutaavitsainen.com/blogi/2015/10/01/3476
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

On myös yksinyrittäjiä, joiden pääasiallinen asiakas on valtio tai kunta, tai sitten firma, joka on tarjouskilpailussa saanut julkishallinnon urakan. Kilpailutuspakko on aiheuttanut paljon haittaa sekä julkishallinnolle että yksinyrittäjille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

... ja kuluttaja-asiakkaille.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Taisi Portukali unohtua ,julkista sektoria supistettiin roimasti ja talouskasvu on maailman huippua. Suomen kaltaisessa maassa jossa ei enää ole kulutustavara tuotantoa korkeiden palkkojen takia ostovoiman lisäys valuu ulkomaille ainoastaan ruoka ja rakentaminen on kotimaista. Jos ostat ulkomaan kamaa ei se paljoa työllistä kuljetuksista tulee vähän ja myyjä työllistyy hetkeksi. Ei siinä kauvan mene kun myyjä laskuttaa sadan euron porakoneen, minuutti pari jotta kovin on kallista se työllistäminen se sijaan joku Kiinalainen työllistyy ainakin 20 minuutiksi. Eli ostovoiman lisäys ei tosiaankaan meillä nosta työllisyyttä. On aivan eri tilanne esim,USAsa jossa 80 prosenttia tavaroista ja polttoaineista on kotimaista.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Jaahas! Demarit ovat lähteneet yritysten, varsinkin yksinyrittäjien perään, ääniä keräämään. Blogisti ei edes tunnu tietävän yksinyrittäjien maailmasta eikä heidän ongelmistaan mitään.

Suuri osa pien- ja yksinyrittäjistä tarjoaa palveluitaan toisille yrityksille B to B kentässä. Vain osa niistä tarjoaa tuotteita tai palveluja kuluttajille. Näille B to B kentässä toimiville yrityksille se paras kaveri on maksukykyinen yritys.

Toisaalta blogisti antaa epäsuorasti ymmärtää, että yritysten tulisi olla jonkinlainen sosiaalitoimen jatke? Yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa ja siten varmistaa oma olemassaolonsa. Kyllä yritykset itse tietävät, milloin niiden on kannattavaa investoida. Yritykset, ja varsinkin pienyritykset kantavat yhteiskuntavastuunsa siinä, että maksavat veronsa ja muut säädetyt maksut yhteiskunnalle.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki

Niinpä. Yksinyrittäjän paras kaveri onkin oppositiossa istuva SDP. Vieläkin parempi kaveri se olisi, jos putoaisi kokonaan pois eduskunnasta.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Köyhtyminen on helppoa mutta rikastuminen vaatii älyä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"Yritysten investoinnit ja tuotantoon panostaminen olisivat paras tapa toipua lamasta. Tätä ei nyt tapahdu, vaikkakin suurilla yrityksillä on hallussaan merkittäviä kassavarantoja ja osingonmaksukykyä."

Arvon kansanedustaja tietää mikä olisi paras tapa toipua lamasta ja uskoo että varat ovat jo olemassa. Sen sijaan että hän miettisi miten omalta osaltaan voisi ohjata nuo varat investoinneiksi, hän leimaa rationalisesti ajattelevat toimijat ahneiksi. Jos haluaa että omistajat antavat yritysten investoida suuremman osan tuloksestaan, pitää siitä tehdä houkuttelevampaa. Kilpailukykyinen kustannustaso on tietysti yksi tapa, mutta miksei uudistettaisi verotusta niin, että yrityksen voittoja verotetaan vasta ulos jaettaessa? Lupaan sen vaikuttavan investointeihin moninkertaisesti verrattuna eläkkeiden nostamiseen! Ai niin, silloin kohentuu myös työntekijäväestön työllisyystilanne ja ostovoima, joka taas johtaa siihen että on varaa nostaa niitä eläkkeitä.

Kari Ahlava

Otsikosta kysymys: miksi vain yksinyrittäjä? Kaikki yritykset tarvitsevat ostovoimaisia asiakkaita.

Ehkä yhteiskunnan kannattaisi taas ruveta kilpailemaan yritysten kanssa, kun mikään ei tästä ummetuksesta näytä auttavan ulos? Se tulppahan on taseissa, missä maailman korporaatioilla lojuu kasapäin rahaa.

Sosiaalitukia tuskin kannattaa nostaa ilman vastiketta. Voihan yhteiskunta yhtä hyvin ruveta tuottamaan tuottavaa työtä sen sijaan, että velkaantuu lisää.

Revoluutiomainen ehdotus? Olenpahan sen sortin kapitalisti ja yrittäjä, joka näkee ratkaisun olevan maksuvoimaisissa asiakkaissa globaalisti. Myös itämaiden hikipajoissa pitää maksaa kunnon palkkaa ja Afrikan.

Suurimmalla osalla maailman ihmisiä ei ole vielä mitään kulutustavaroita. Ei edes sähköä, keittiön koneita eikä vesijohtoja. Siellä ne markkinaosuudet vain kituuttavat hikipalkalla ja päivän riisiannoksella.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Ihan totta tuloeroja on syytä kaventaa. Siksi kaikkia mahdollisia rakenteellisiä esteitä työllistää henkilöitä, tulisi tarkastella kriittisesti. Ainoa kestävä tapa tuloerojen kaventamiseen on työllisyyden lisääminen ja yhä useamman henkilön saattaminen työelämään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset